Artisokkalikööriä, vaaleanpunaista vodkaa, hedelmäolutta (ja "pari" muutakin paikallista), 'fuck off' likööriä + kaikenlaista muuta tärpättiä.
Loistava päivä loistavalle matkalle.
Edellisenä päivänä tapahtui kuitenkin seuraavaa:
Väänsin kädentapaisillani chilipöhinää, tiputeltiin lezeläistä (eli paikallista) skumppaa ja ennen sitä polskittiin paikallisessa avaruusaluksessa.
Uimapytinki oli hieno, hieman tyyris tosin (7€/1,5h), mutta liekumäkien/aaltokoneiden ja muiden härpäkkeiden kanssa kokemus oli miellyttävä - olkoonkin että aalto ja kupla-altaat sammuivat aina sinne tähdätessä (prkl). Saunat kyseisessä paikassa jäi näkemättä extra-maksun takia, mutta kuulemma nekin ovat jo nähtävyys sinänsä.
Ennen ruokaa, heti pulikoinnin jälkeen kurvaillaan kauppakeskus helvettiin hakemaan pöhinän aineksia ja ystäväni järjestää huvittavan yllätyksen. "Tästä tulet tykkäämään" hän sanoo ja oikeassa on. Ruokakaupan aulassa on nimittäin pyöreä baari, jonka ympärille paikallisia setiä kerääntyä kauppakaljalle (kuulemma useammalle paikalliselle ainoa mahdollisuus päästä oluelle, pakoon kiukkuisilta vaimoiltaan. Joka tapauksessa mahtava lisä shoppailijoille ja valitettavasti täyttä utopiaa suomessa)
Enivei, illan astuessa kuvioihin, kuvun täytyttyä ruoalla ja lihasten kasvaessa liikunnan jäljiltä, on aika lähteä kaapunkille.
Kanavan vieressä, pohjalla pojottaa viihtyisä olutpubi "Liquid", jossa korvalehtiä hivelee live-jazz.
Valikoima on paikalliseen tasoon nähden erinomainen, perinteisistä kusivesistä täyteläisiin porttereihin ja nälkää pääsee taittamaan alueen alzette pizzalla, tart flambeella. Hapan kermalla kuorrutettu lätty on maukas (erittäin yam yam). Tai ainakin pikkusimassa ja jazzin tahdissa keinuessa.
Oli miten oli, matka jatkuu aikanaan takaisin punkkapaikkaan ja koneesta kajahtaa Kirkan lisäksi mm. Con te partiro, jota yhteislaulun jälkeen sulattelen sohvalla ja koripalloa katsellessa siirryn kohti seuraavaa päivää. Good times.
Moien = terve/päivää/moi ja Äddi = moikka/heippa/nähdään - tulee opeteltua/unohdettua ja taas opeteltua/unohdettua tapakulttuurista päivän aikana.
Uusi päivä, uudet kujeet ja tarkoituksena on puksutella veturilla saksaan, mutta edellisen illan 'Liquid' venytti heräämistä hieman pidemmäksi ja käymme asemalla kääntämässä kantoja. Illalla on tarkoitus pelailla kotipokeria ja matkustaminen olisi vienyt päivästä liian ison siivun.
Jostain syystä kurjahko keli saa korot kopisemaan aseman kaduilta sisätiloihin ja pian on kierrelty tuttuja ja tuntemattomia kioskeja. Eritoten Rocca nimisessä kapakissa työskentelevää ranskalaista en tohtisi päästää silmistäni, koska tapakulttuureista edellisenä päivänä puhuttuamme, haluaisin nähdä patonkimiesten maneerin josta minulle on kerrottu (askel askel taputus), mutta muutamasta vodkasta huolimatta jään yhtä kokemusta köyhemmäksi. Ainakin toistaiseksi.
Bar Colonyssä, jossa ystäväni työskentelee, tiskiä ylläpitää paikan toinen omistaja Igor. Kyytiin muutama alussa mainitsemani makukokeilu ja taksin takakonttiin olutta illan pokeripeliä varten.
Pelipöydän äärellä tunnelma vierähtää useampi tunti, tunnelma on leppoisaa ja ei edes kirvele hävitä, mutta kurkkua korventaa illan isännän ostama paikallinen "jekku." Luxilainen yrttilikööri on Buff, on sellaista paskaa jota allekirjoittanut ei enää ikinä halua kohdata. Ja kyseessä on kuitenkin mies, jonka kurkusta menee alas melkein mitä vaan ja vieläpä ns. yx tykkää-efektillä. Hyi HeLvEtTi!
Ennen viimeistä päivää, käpertyy matkamies nukkumaan ja yrittää unohtaa karmean maun suustaan ^^
Tähän mennessä matka on ollut mukava, mutta huikea!
